 |
|
PERUSSIDOKSISTA JOHDETUT NEULOKSET |
|
|
KERTOSILMUKKANEULOS
- Kertolenkki syntyy,
kun silmukkaa ei neulota, vaan lanka jää kertolenkiksi
neulan koukkuun.
- Silmukkarivien suuntaan
leveä ja vakojen suuntaan matala neulos.
- Teknistä nurjaa
käytetään yleensä tuotteen julkisivuna.
- Kertoneuloksia voidaan
neuloa kaikille perussidoksisille pohjille. (Esim. patentti)
|
|
|
|
|
|
JÄTTÖSILMUKKANEULOS
- Jättösilmukka syntyy, kun silmukkaa ei neulota, vaan lanka ohittaa silmukan neulan selkäpuolelta.
- Neulos on tiivis, rivien suuntaan leveä ja vakojen suuntaan matala rakenne.
- Leveyssuuntainen jousto on vähäinen.
- Tunnetuimpia kaksinkertaisia jättösilmukkarakenteita ovat ottomaani ja milanot.
|
|
|
|
|
| |
TASONSIIRTOMALLIT
- Tehdään aina kaksinkertaiselle neulospohjalle.
- Tasoa siirretään yksi tai kaksi neulaväliä sivuttain, minkä jälkeen neulotaan vähintään yksi kerros.
- Neuloksen tulee olla löyhempi kuin joustinneuloksen.
- Tasonsiirron vaikutus tehostuu, kun muutetaan neulavalintaa tai käytetään kertosilmukoita.
|
|
|
|
| |
SILMUKANSIIRTOMALLIT
- Käytetään kavennettaessa ja lisätessä silmukoita, neulottaessa palmikoita, diagonaalivakoisia yksityiskohtia ja pitsineuloksia.
- Silmukoita voidaan siirtää tasolta toiselle tai yhdellä tasolla vierekkäisille neuloille.
- Tunnetuimpia silmukansiirtomalleja ovat irlantilaiset runsaskuvioiset palmikkoneuleet (Aran- neuleet).
- Moderneissa tasokoneissa ns. Aran-silmukansiirtotekniikka.
|
|
|
|
|
|
|
|
